• Lifestyle

    Muutama sana raskaudesta

    Taitaa olla kesän viimeinen festariviikonloppu. Itsehän kirjoittelen tätä postausta sohvanpohjalta kotona, kahdet päikkärit takana, eihän kello olekaan kun neljä päivällä. Tein töitä kahden päivän sisään lähes 30 tuntia ja olin eilen kotona kuvauksista puolen yön aikaan. Täytyy sanoa, että hieman jaloissa tuntui tänä aamuna herätessäni. Vaikka kuvauspäivät välillä venyykin pitkiksi ja etenkin nyt raskaana ollessa pitää psyykata itsensä niihin vielä hieman eri tavalla, tykkään työstäni yli kaiken enkä vaihtaisi sitä pois mistään hinnasta.

    Veikkaan, että usealla raskaana olevalla tai raskaaksi yrittävällä on jonkinlainen kuva siitä millaista raskausaika tulee olemaan esimerkiksi arjen ja liikkumisen suhteen tai mitä ylipäätänsä tarvii muuttaa ja mitä ei. Niin minullakin oli. Kuitenkin herätessäni yksi kaunis aamu pahaan oloon (ja aika monta muuta aamua tämän jälkeenkin), muuttui mielikuvani aika nopeasti.

    Kuten tässä postauksessa mainitsin, en ensimmäiseen kahteen kuukauteen jaksanut tehdä yhtään mitään muuta kuin mitä oli pakko. Ja sekin mitä oli pakko tehdä, ei tuntunut kovin nautinnolliselta. Jossain vaiheessa oloni onneksi parani ja tällä hetkellä tunnen olevani täynnä energiaa. Toki energiaa ei nyt riitä aivan samalla tavalla kuin ”normaalitilassa”, esimerkiksi huomaan herkemmin jos yöunet ovat jääneet lyhyiksi tai on tullut syötyä huonosti. Mutta silloin kun pitää levosta ja ravinnosta huolen, jaksaa painaa pitkätkin päivät. Toivon, että tämä olo jatkuisi mahdollisimman pitkälle raskauteen ja aion ehdottomasti tehdä töitä raskauden loppuun asti, jos vain oloni sen sallii. Jos ei, niin sitten tehdään toisin 🙂

    Sattuneesta syystä on tullut viime aikoina paljon seurattua sosiaalisen median eri kanavissa keskusteluja liittyen raskausaikaan ja siinä jaksamiseen, liikkumiseen ja syömiseen. Tuntuu, että osa ihmisistä kovinkin kärkkäästi kirjoittavat miten ja mitä pitäisi tehdä tai jopa arvostelevat muiden tapaa toimia. En itse voi ymmärtää tällaista, koska jokaisen raskaus on erilainen. Mielestäni jokainen saa tehdä niin, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Toisilla raskaus on helpompi ja toisilla vaikeampi. Toiset pystyvät nauttimaan ajasta ja toiset eivät. Toiset selviävät ilman ylimääräisiä vaivoja ja toiset saavat niitä entistä enemmän. Sen mukaan minusta sitten sitä omaa raskausaikaakin eletään. Sinun tapasi toimia, ei välttämättä onnistu toisella.

  • Outfit

    Kun muut bailasivat Flowssa

    Ensinnäkin; Maailman isoin kiitos kaikille onnitteluista <3 Ollaan saatu niin paljon yhteydenottoja, soittoja ja viestejä, että on kyllä mieltä lämmittänyt. En missään nimessä pitänyt raskautta missään vaiheessa itsestäänselvyytenä ja olen äärimmäisen onnellinen, että tämä meille suotiin.

    Blogissa oli niin paljon kävijöitä perjantaina (ihana kun olette käyneet, kiitos siitä<3), että sivutkin kaatuivat hetkellisesti. Mutta nyt onneksi sivut toimii taas. Jos siis missasit edellisen postauksen löydät sen täältä.

    Oli myös ihana saada vertaistukea ja kuulla teiltä jotka ovat tai ovat olleet samassa tilanteessa, etten ole ainoa jolla on ollut tämänkaltaisia oireita alkuraskaudessa.

    Viikonloppu meni ohi aika hujauksessa. Kun muut bailasivat Flowssa minä sen sijaan:

    Leivoin ensimmäistä kertaa tänä kesänä – tai pitkään aikaan ylipäätänsä – ja vein kakkuni mukanani kesäjuhliin (vai kesän lopettajaisjuhliin?). Kävin pitkällä iltalenkillä ja ihastelin vaaleanpunaista taivasta. Söin sunnuntai aamuna toisen aamiaisen (pregnantlife indeed) Korttelin Storyssa ja istuin siellä tuntitolkulla läppärini kanssa. Tein vähän töitäkin tulevaa viikkoa silmällä pitäen. Maanantaina kävin vielä päiväreissun Hangossa moikkaamassa isääni.

    Niin ihanaa kun tämä helle onkin ollut (enkä pistäisi vastaan vaikka tämä vielä jatkuisi), jotenkin on jo hieman odottavainen fiilis syksyä kohtaan. Pimeät illat, muhkeat neuleet, kynttilät, luonto – you name it. Lauantain iltakävelylläkin tunsi ilmassa jo pienen viileyden.

    Tosin yksi uusi ongelma minkä olen kohdannut ilmojen viilenemisen myötä, on pukeutuminen. Kun viimeiset kaksi kuukautta on pärjännyt hellemekoissa, ei pukeutumista ole sen kummemmin tarvinut vatsan kasvunkaan takia miettiä. Nyt kun vanhat housut ei todellakaan mene enää kiinni (kuten kuvista saattaa huomata 😀 ), on varmaan aika hommata jotain mikä mahtuu päälle. Mitä ja mistä – vielä vähän hukassa tämän asian kanssa, mutta ehkä se selvinee 😀

    Sain kuvissa olevista sandaaleista jonkin verran kyselyitä. Sandaalit ostin vastikään Zarasta tämän ostolakon loputtua – heh heh. En tiedä sitten miten järkevää oli ostaa sandaalit tähän aikaan vuodesta, mutta tuleehan se ensi kesäkin.

    Mekko – NLY Trend

    Takki – Zara

    Kengät – Zara

    Laukku – Givenchy

  • Lifestyle

    A little thing that feels the most biggest thing in the world

    Pidin loppukeväästä ja alkukesästä parin kuukauden mittaisen sometauon. En kylläkään mitenkään suunnitellusti. Monet ihmettelivät ja kyselivät onko kaikki kunnossa. Tämä postaus selventää mistä on ollut kyse.

    Kun olo on jatkuvan krapulan, oksennustaudin ja uupumuksen yhdistelmä ja päivät ovat olleet lähinnä selviytymistä ei tee mieli kirjoittaa saatika, että olo olisi mitenkään kovin kuvauksellinen.

    Kun joutuu unohtamaan normaalit arkirutiinit, kesälomasuunnitelmat ja muut tekemiset pariksi kuukaudeksi voin kertoa, että Netflix sarjat ovat tulleet tutuiksi ja selkäkipu äitynyt välillä sietämättömäksi makaamisesta. Ja sen kerran kun kesällä ilmat ovat olleet oikeasti kesäiset, olen toivonut hartaasti pimeää kylmää syksyä ja pitänyt verhot kiinni. Sanat ”Älä huoli, se on ohimenevää” ei hirveästi lohduttanut kun päivät tuntuivat viikoilta ja paha olo loputtomalta.

    Tässä siis myös selitys kaikille ketkä ovat asiaa ihmetelleet. Epäaktiivisuus, osallistumattomuus sekä viestien ja puheluiden laiminlyönti, suuret pahoittelut siitä.

    Onnekseni, se pahin olo kyllä lopulta helpotti. Pikkujutut kuten se, että aamulla ei tarvinut nousta ensimmäisenä oksentamaan, pystyi juomaan lempismoothien aamupalaksi tai että olo oli suhteellisen virkeä edes osan päivää, tuntuivat maailman isoimmilta asioilta. Päivistä pystyi ainakin osittain alkaa nauttimaan ja tekemään suunnitelmiakin pakollisten hoidettavien asioiden lisäksi.

    Pahasta olosta huolimatta, olo on ollut onnellisempi kuin koskaan aiemmin. Vieläpä täysin uutta onnellisuutta ja jännitystä, mitä en ole koskaan aiemmin kokenut. Nyt jaan teille kuvia, missä tunnelmissa täällä ollaan menty viime viikkoina ja kuukausina.

    Kyllä; meidän perhe kasvaa tammikuussa pienellä tytöllä <3

    Tieto on ollut lähipiirissämme jo jonkin aikaa, mutta nyt ajattelin että on aika kirjoittaa siitä myös täällä. Ja mitä pidemmälle raskaus etenee sen vaikeampaa sitä on edes yrittää peitellä. Välillä perusarkihöpötyksen sekaan saattaa blogiinkin eksyä unelmointia lasten vaatteista ja lastenhuoneen sisustuksesta sekä ihan vain raskauskuulumisia. Asukuvatkin tulevat varmasti näyttämään jossain kohtaa hieman erilaiselta kuin tähän asti 😀