• Personal

    Tästä en olisi uskonut kärsiväni

    Olin ollut jo pidempään todella väsynyt. Välillä tuo sana väsymys tuntui aliarvioimiselta ja olo oli ajoittain enemmänkin uupunut. Toki tiedostan, että raskaana nyt vain tarvitsee enemmän lepoa, eikä sillä samalla draivilla pysty päiviä ja viikkoja menemään kuin mitä ehkä aikaisemmin. Samoin huonot yöunet tietysti vaikuttavat päiviin. Ja näillä oloani selitinkin pitkään.

    Silti olo tuntui jotenkin oudolta eikä pelkästään siltä, että olisi vain univaje. Työtahtiakin olin kuitenkin rauhottanut tähän syksyyn ja levolle oli kyllä aikaa. Väsymyksen lisäksi alkoi tulla myös muita oireita. Treeni ei kulkenut, päivät tuntuivat välillä suorittamiselta, ihmeellistä heikotusta ja huimausta oli aika ajoin, pistävää pääkipua ja pahoinvointia, pitkistä kuvauspäivistä palautuminen vei monta päivää ja kaikki ylimääräinen tekeminen tuntui jotenkin raskaalta. Välillä oli vain pakko perua sovittuja menoja, koska energia ei kertakaikkiaan riittänyt.

    Raskaana tarkkailee ja kiinnittää huomiota enemmän jokaiseen tuntemukseen ja välillä on vaikeaa erotella mitkä oireet kuuluvat raskauteen ja ovat siihen liitännäisiä ja mitkä eivät. Päätin kuitenkin varata ajan lääkärille, jotta saisin lähetteet verikokeisiin. Olin kuullut ystävältäni sekä lukenut muutenkin paljon ferritiiniarvoista eli rautavarastoarvoista mitä harvemmin edes otetaan. Onneksi itse tajusin nämä pyytää. Hemoglobiinia kyllä seurataan neuvolassa säännöllisesti ja se on ollut itselläni aina hyvä. Kuitenkin nuo rautavarastoarvot voivat olla alhaiset vaikka hemoglobiini olisikin viitearvoissa. Hyvä siis tiedostaa, että pelkkä hemoglobiinin mittaaminen ei kerro koko totuutta. Ja tämä selitti myös omat oireeni. Rautavarastot olivat käytännössä tyhjät. Suomessa nuo ferritiinin viitearvot ovat todella laajat ja silti omani olivat alle viitearvojen ja reilusti alle sen optimin mikä se naisilla olisi hyvä olla. Keskusteltuani tästä lääkärin kanssa hän määräsi minulle rautalisää. Vaikka syön erittäin monipuolisesti, enkä ole kasvissyöjä vaan lihaakin tulee syötyä useamman kerran viikossa, silti arvot olivat alhaiset. En tiedä johtuuko se sitten raskaudesta vai mistä, mutta toivotaan, että tästä rautalisästä olisi apua väsymykseen ja muihin oireisiin.

    Onko teiltä otettu ferritiiniarvoja tai oletteko kärsineet raudanpuutteesta?

  • Lifestyle

    Syksystä talveen

     

    Tämä reissu taisi tulla aika hyvään saumaan. Olen nimittäin nukkunut yöt paremmin kuin moneen kuukauteen. Tulimme torstai-perjantai välisenä yönä yöjunalla Lappiin, jotta saimme auton junaan mukaan. Ja tuon junamatkankin nukuin ihmeen hyvin, vaikka olin varma etten saisi nukuttua lainkaan.

    Muutama tunti Lappiin saapumisen jälkeen, satoi ensilumi. Ja meillä tietysti kesärenkaat alla. Noh, onneksi asteet pysyivät vielä plussan puolella. Tulimme lauantaina Rukalle ja kuten kuvista näkee, täällä on jo oikeasti todella talvista. Yksi laskettelurinnekin avattiin ennätysaikaisin juuri tänä viikonloppuna. Vielä on kuitenkin suht hiljaista ja osa paikoista on kiinni.

    Tänään sitten suuntaamme illalla taas yöjunaan ja takaisin kotiin. On ollut niin mukava reissu, että olisi voinut jäädä vielä pidemmäksikin aikaa.

    Reissu on pitänyt sisällään ajanviettoa perheen kanssa, parisuhdeaikaa, rentoutumista, vähän treeniä, hyvää ruokaa, kiireettömyyttä, unta.

    Voi ehkä todeta, että hetkeen en ole rentoutunut niin hyvin kuin täällä.

  • Travel,  Work

    Mini(loma) Lapissa

    Lensin varhain viime sunnuntai aamuna hieman extempore työreissulle Ivaloon Saariselälle. Samaan aikaan kun Helsingissä kevätkelit alkoivat näyttää parastaan ja ihmiset istuivat terassilla farkkutakeissa, me kahlasimme (kirjaimellisesti) lumikinosten keskellä Lapissa kunnon talvivarusteet päällä.

    Pieni aikamatka ja paluu vielä hetkeksi talveen ja lumisiin maisemiin. Vaikka en mikään talven ystävä olekaan, oli jotenkin kiva kokea talvi vielä viimeisen kerran ennen kesää. Täytyy myös sanoa, että oli hauskin työprokkis hetkeen. Kun tekee töitä hyvässä porukassa työ ei tunnu työltä – heitetään huonoa läppää ilmansuunnista ja nauretaan vedet silmissä ravintolassa. Kuvaukset kestivät yömyöhään, mutta meillä onneksi oli koko seuraava päivä aikaa relata näissä maisemissa ennen iltalentoa takaisin kotiin.

    Vaikka tämä olikin työreissu, elämä ja arki Helsingissä on näiden maisemien ja tämän reissun vastakohta, joten nämä pari päivää tuntuivat lähes lomalta. Olen itse kasvanut Lapissa, mutta se on jännä miten eri tavalla osaa nykyään arvostaa näitä maisemia sekä hiljaista, rauhallista ja kiireetöntä ympäristöä. Etenkin kun nyt toukokuussa Saariselällä alkoi kausi olla ohi ja tuotantoryhmämme lisäksi emme nähneet kovin montaa ihmistä hotellilla pyörimässä. Tai missään muuallakaan. Menomatkalla lentokoneessa myös huomasi ettei mitään tungosta Lappiin enää tähän aikaan vuodesta ole, kun saimme kaikki koneessa omat penkkirivit. 3:30 herätyksen jälkeen siinä sai kivasti otettua ensimmäiset päikkärit kuudelta aamulla 😀

    Minuun iski järkyttävä siitepölyallergia samantien palatessani takaisin Helsinkiin. Lapissa siitä ei ollut vielä tietoakaan. Aivastuttaa, niiskututtaa, nenä tukossa, silmät kirvelee ja hengitystä ahdistaa. Niitä kevään ja kesän haittapuolia. Kärsiikö muut samoista oireista?

    Huomenna menen siskon tytön ristiäisiin ja sunnuntaina vietetään äitienpäivää brunssin merkeissä. Lupasin ottaa ristiäisissä kuvausvastuun nyt kun ei ole kummin velvollisuuksiakaan hoidettavana. Viikonloppu menee siis rennosti perheen kesken. Kivaa viikonloppua kaikille! <3