• Personal

    Poikaystävä vastaa

    Tähän blogihaasteeseen oli pakko tarttua. Vaikka poikaystäväni aluksi väitti, että hänen on turha vastata, koska muutan vastaukset kuitenkin. No en muuttanut vaan täysin sensuroimattomana tulee. Lyhyesti ja ytimekkäästi 😀

    Mitä oikeasti ajattelit minusta ensitreffeillämme?
    Että ketäköhän tää on ja bilettääkö se edelleen paljon.

    (… OOKOO :D)

    Nauranko vitseille, mitä en oikeasti tajua?
    Kyllä.

    Pidänkö halailusta?
    Välillä. Et ainakaan sängyssä öisin tai aamusin.

    Haluanko pienet vai isot häät?
    Ei se tiedä itsekään.

    Olenko koskaan rikkonut lakia?
    Et tietenkään.

    Millainen on voileipäni?
    Ohut kauraleipä paahdettuna.

    Millaista musiikkia kuuntelen mieluiten?
    Surullista.

    Mitä pelkään?
    Kaikkea.

    (Mitenniin???)

    Kestänkö stressiä?
    Et todellakaan.

    Oudoin tapani?
    Laitat käytetyn paidan takaisin kaappiin.

    (Hei ei jokaista vaatetta tarvi yhden käyttökerran jälkeen pestä jos ei ole likainen?! :D)

    Mihin työhön et missään nimessä laittaisi minua?
    Aika moneen. 

    Jos saisin viettää päivän jonkun kuuluisan, elävän, kuolleen tai ihan kenen kanssa tahansa. Kuka se olisi?
    Justin Bieber tai Brittany Murphy.

    Voittaisin lotossa, mitä tekisin rahoilla?
    Sekoisit, et tietäis mitä tehdä.

    Mikä väri vastaisi persoonaani ja miksi?
    Valkoinen. Ja siksi kun on päiviä milloin kaikki on hälläväliä.

    Mikä minua ärsyttää eniten muissa ihmisissä?
    Jos ne on tuntemattomia.

    Mikä on suosikki roskaruokani?
    McDonald’s.

    Rumin vaatteeni mistä minä pidän, mutta sinä et?
    Ei niitä ole.

    Mikä oli viimeisin tekstiviesti minkä lähetin sinulle?
    Surulliset hymiöt.

    Kun olen kipeä, haluanko että minua hoidetaan vai olenko mieluummin yksin kunnes paranen?

    Et todellakaan ole yksin.

    (Totta :D)

    Kun riitelemme miten käyttäydyn?
    Sekopäisesti.

    (öö syytän tästä raskautta!!! :D)

    Menemme ravintolaa, mitä tilaan?
    Eka vastaus oli: Et tiedä mitä tilaat ja minä päätän.

    (…tämä ei useinkaan pidä paikkaansa, koska harvemmin kuuntelen ehdotuksia.)

    Toka vastaus: Yleensä tilaat väärin tai huonon ja vaihdat annosta minun kanssa.

    (Tämä totta. Ehkä pitäisi kuunnella useammin… :D)

    Minkä asian äärellä voisin viettää tuntikausia?
    Auringon.

    Mikä saa minut todella vihastumaan?
    Turhan moni asia.

    (En ymmärrä?? Ei pidä paikkaansa! :D)

    Entäs piristymään?

    Monet pienet asiat.

    Millainen olen tyttöystävänä?
    Sellainen kun kuuluu ollakin.

    Kumpi sanoi ensin “rakastan sinua” ja missä se tapahtui?
    (Pienen mietinnän jälkeen) Sinä, ehkä kännissä tai unissaan. Selvinpäin minä.

    (Ei mitään muistikuvaa tästä, joten en kyllä myönnä mitään :D)

    Mitä teen heti ekana aamulla?

    Kolistelet.

    Millaisia vaatteita käytän kotona?
    Collareita.

    Mitä kotiaskaretta en osaa hoitaa?
    Pestä ikkunoita tai laittaa verhoja.

    Kumpi määrää kaapin paikan?
    No en tiedä. Kumpikin.

    Mikä on paras luonteenpiirteeni?
    Välittäminen.

    Entä paras piirre ulkoisesti?
    Kaikki.

    Ihanin yhteinen muisto?
    Lontoo.

    (Samaa mieltä ♥)

  • Personal

    Tästä en olisi uskonut kärsiväni

    Olin ollut jo pidempään todella väsynyt. Välillä tuo sana väsymys tuntui aliarvioimiselta ja olo oli ajoittain enemmänkin uupunut. Toki tiedostan, että raskaana nyt vain tarvitsee enemmän lepoa, eikä sillä samalla draivilla pysty päiviä ja viikkoja menemään kuin mitä ehkä aikaisemmin. Samoin huonot yöunet tietysti vaikuttavat päiviin. Ja näillä oloani selitinkin pitkään.

    Silti olo tuntui jotenkin oudolta eikä pelkästään siltä, että olisi vain univaje. Työtahtiakin olin kuitenkin rauhottanut tähän syksyyn ja levolle oli kyllä aikaa. Väsymyksen lisäksi alkoi tulla myös muita oireita. Treeni ei kulkenut, päivät tuntuivat välillä suorittamiselta, ihmeellistä heikotusta ja huimausta oli aika ajoin, pistävää pääkipua ja pahoinvointia, pitkistä kuvauspäivistä palautuminen vei monta päivää ja kaikki ylimääräinen tekeminen tuntui jotenkin raskaalta. Välillä oli vain pakko perua sovittuja menoja, koska energia ei kertakaikkiaan riittänyt.

    Raskaana tarkkailee ja kiinnittää huomiota enemmän jokaiseen tuntemukseen ja välillä on vaikeaa erotella mitkä oireet kuuluvat raskauteen ja ovat siihen liitännäisiä ja mitkä eivät. Päätin kuitenkin varata ajan lääkärille, jotta saisin lähetteet verikokeisiin. Olin kuullut ystävältäni sekä lukenut muutenkin paljon ferritiiniarvoista eli rautavarastoarvoista mitä harvemmin edes otetaan. Onneksi itse tajusin nämä pyytää. Hemoglobiinia kyllä seurataan neuvolassa säännöllisesti ja se on ollut itselläni aina hyvä. Kuitenkin nuo rautavarastoarvot voivat olla alhaiset vaikka hemoglobiini olisikin viitearvoissa. Hyvä siis tiedostaa, että pelkkä hemoglobiinin mittaaminen ei kerro koko totuutta. Ja tämä selitti myös omat oireeni. Rautavarastot olivat käytännössä tyhjät. Suomessa nuo ferritiinin viitearvot ovat todella laajat ja silti omani olivat alle viitearvojen ja reilusti alle sen optimin mikä se naisilla olisi hyvä olla. Keskusteltuani tästä lääkärin kanssa hän määräsi minulle rautalisää. Vaikka syön erittäin monipuolisesti, enkä ole kasvissyöjä vaan lihaakin tulee syötyä useamman kerran viikossa, silti arvot olivat alhaiset. En tiedä johtuuko se sitten raskaudesta vai mistä, mutta toivotaan, että tästä rautalisästä olisi apua väsymykseen ja muihin oireisiin.

    Onko teiltä otettu ferritiiniarvoja tai oletteko kärsineet raudanpuutteesta?

  • Lifestyle

    Syksyn bucket list

    Aurinkoista sunnuntaita <3 Tää viikko on ollut vähän hiljaisempi blogin sekä muun somen puolella. Syy siihen on ollut yksinkertaisesti unettomuus. Flunssa ja yökuvaukset valvottivat lähes neljä yötä putkeen, joten loppuviikko menikin hieman sumussa. Viikonloppu on mennyt treenatessa sekä viettäen aikaa mieheni sekä perheeni kanssa. Ja kävin mä töissäkin. Vaikka mun työt ovatkin pääosin mainos- ja tv-tuotantoa, teen meikkauksia ja kampauksia myös yksityishenkilöille, mikä on kyllä kivaa vaihtelua peruskeikkoihin. Parasta siinä onkin mun ihanat asiakkaat sekä aidosti kiitollinen ja tyytyväinen palaute. 

    Tämä syksy on meille hieman poikkeuksellinen tietysti siitä syystä, että babya vasta odotellaan. Tykkään syksystä vuodenaikana ja olenkin tällä viikolla miettinyt, miltä tämän syksyn bucket list näyttää.

    Nauti raskausajasta. Tällä hetkellä lähes 24:stä viikosta voin laskea yhden käden sormin viikot, kun koen aidosti nauttineeni raskausajasta. Tuntuu, että olen käynyt tähän astisen raskauteni aikana varmasti kaikki mahdolliset tunneskaalat ja kriisit läpi. Olen kuullut usealta tutulta, että he ovat harmitelleetkin jälkikäteen sitä, miksi eivät nauttineet raskausajasta enempää vaan stressasivat ja huolehtivat turhista asioista. Tässä on kyllä itsellänikin parannettavaa. Pitäisi vain ottaa huolettomampi asenne ja ilo irti tästä ajasta ennen kuin elämä muuttuukin täysin 🙂

    Ulkoilu. Treenaamiseni on usein keskittynyt yleensä pääosin sisätiloihin, mutta tänä kesänä ja syksynä olen lenkkeillyt ja treenannut paljon ulkona. Ja se on ihan parasta. Ollaan otettu ystäväni kanssa traditioksi käydä joka viikko pidempi lenkki ulkona. Nyt kun syyskelitkin ovat näyttäneet parastaan, ulkoilu on tehnyt niin hyvää. Vaikka ollaan me vesisateessakin lenkit muutaman kerran tehty. Ilmojen viiletessäkin aion vähintään kerran viikossa salin sijaan treenata ulkona, pukeutumiskysymyshän se vain on. Huomattavasti mielekkäämpää hölkkäillä Kaivarin rantaa kuin juoksumatolla tuijottaen samaa seinää.

    Ystävät. Vietin aika hektisen vuoden töiden osalta viime vuoden syksyn ja tämän vuoden kevään, jolloin tuntui että arjen sosiaaliset kontaktit rajoittuivat lähinnä työkavereihin sekä mieheeni. Arjen aikataulun hieman kevetessä kesästä lähtien halusin ehdottomasti panostaa enemmän ystävyyssuhteisiin. Niitä kun ei voi ikinä liikaa vaalia.

    Kuten olen aiemmin jo maininnut, minulla asuu paljon ystäviä ympäri Suomea. Etenkin niitä, joita tunnen jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Tiedättekö, niitä lähimpiä ystäviä jotka tuntevat sinut jo pitkän ajan takaa. Joiden kanssa on koettu paljon, jaettu kaikki elämän ilot ja surut. Naurettu, itketty, bailattu, matkusteltu. Vaikka yhteyttä ei pidettäisikään joka päivä tai edes joka viikko, tiedät että aina kun nähdään, voidaan jatkaa siitä mihin ollaan jääty. Valitettavasti heitä tulee nykypäivänä nähtyä aivan liian vähän. Tässä iässä ymmärtää, että arki on kiireistä. Jokaisella on omat menonsa, työnsä ja perheensä, jolloin get togetherit ei olekaan niin helppoa järjestää, varsinkin kun asutaan pisimmillään 800 km säteellä toisistamme.

    Onnekseni osa näistä asuu nykyään lähempänä sekä tällaisia todella tärkeitä ystäviä on kertynyt kourallinen myös aikuisiässäkin.

    Tänä syksynä otinkin asiakseni järjestää viikonlopun kun saan kaikki läheiset ystäväni meille – niin kaukaa kuin lähempääkin. Ja tällaiset viikonloput onkin aika harvassa nykypäivänä, että saan ne minulle kaikkein läheisimmät tytöt yhteen samaan aikaan. Aivan parasta <3

    Parisuhdeaika. Myöskään tätä ei voi vaalia liikaa. Etenkään nyt kun vielä ollaan kahden kesken. Kuten tässä postauksessa mainitsin, lähdemme viettämään vielä lähes parin viikon lomareissun hetkeen täysin kahdestaan. Suunnitelmissa on myös lähiviikkoina tehdä lyhyt reissu Lappiin. Mutta vielä näitä reissuja tärkeämpänä pidän kuitenkin yhteistä aikaa siinä perusarjessa, mikä koostuu oikeasti pienistä asioista, mutta ovat mielestäni todella tärkeitä. Se, että käydään ruokakaupassa yhdessä vuorottelun sijaan. Kun toinen joutuu lähtemään hieman pidemmälle hoitamaan työasioita, mutta ottaakin sinut seuraksi mukaansa. Extempore leffaan (tai karkkikauppaan 😀 ) lähtö myöhään illalla. Ne tärkeimmät ja merkityksellisimmät jutut ovat oikeasti niitä arjen pieniä asioita. Reissut ja finediningit pelkkää plussaa.

    Hieman vaikea viikon jälkeen olo on tänään aika onnellinen <3 Nyt mä lähden tonne aurinkoon ulkoilemaan – lähde säkin 🙂