Kotoilua ja peruuntuneita reissuja

Samalla tässä kirjoittelen kun katson huonoa elokuvaa minin nukkuessa terassilla toisia päiväuniaan. Aloitin aamulla myös katsomaan The Morning Show, ekan jakson jälkeen vaikutti mun mielestä ihan lupaavalta joten taidan antaa tälle sarjalle mahdollisuuden, oletteko katsoneet?

Aloitin tuossa pari viikkoa sitten katsomaan myös You:ta, mutta kolmannen jakson jälkeen lopetin. Siis en ymmärrä sarjan hehkutusta, en alkuunkaan. Muutamalle kaverille kun mainitsin asiasta niin he sanoivat ettei se ainakaan siitä parane, joten päätin jättää sarjan katsomisen sitten siihen :D

Onhan täma maailman tilanne nyt jotenkin aivan absurdi. Välillä aamulla herätessä on sellainen olo, että tapahtuuko tämä kaikki oikeasti? Ja tiedä mihin tämä tästä vielä etenee. Mietin juuri, että onnekseni olen tällä hetkellä vielä hoitovapaalla eikä lapsikaan ole päiväkodissa, niin varsinaisesti tämä ei meidän arkeen tai omiin tuloihin vaikuta. Mutta harmittaa todella paljon monen muun maskeeraaja kollegan ja muiden pienyrittäjien puolesta. Päivittäiset ulkoilu/päiväunilenkit on suunnitelmissa minin kanssa tehdä, mutta muutoin varmasti tulemme kotoilemaan paljon. Mulla on ollut viime viikot jotenkin epäsosiaalinen olo, mitä mulla tosi harvoin on, joten siinä mielessä tämä tuli ihan sopivaan saumaan. On ollut kiva olla omissa oloissa minin ja oman perheen kanssa enkä ole hirveästi jaksanut tehdä mitään ”ylimääräistä” muutenkaan.

Kaikki tulevat reissut on myös luonnollisesti peruttu. Sveitsi ja Irlanti, mutta eniten harmittaa ensi kuun Köpiksen/Malmön reissun peruuntuminen, sillä siskoni perheineen muutti juuri Ruotsiin ja tarkoitus oli mennä sinne heitä katsomaan. No eipä mennä, eikä tiedetä milloin. Tämä harmittaa suuresti, mutta eipä tälle mitään voi.

Minikin on alkanut kävelemään! Kolmisen viikkoa sitten taisi ottaa ensimmäiset askeleet ja nyt koko ajan enenevissä määrin taapertaa kotona onnellisena. Tällä viikolla sai ekat kengätkin. Viimeiset viisi viikkoa ovat olleet hieman haasteellisia minin kanssa, kolmen hampaan samanaikainen puhkeaminen ja räkätauti vielä siihen päälle, tällä viikolla on vasta alkanut helpottaa. Myös jotain aikaista uhmaa on havaittavissa. Omaa tahtoa löytyy ja se kyllä näkyy ja kuuluu.

Viikko sitten naistenpäivän yllätyksenä pääsin St. Georgen Spahan (mistä tämän postauksen kuvat suurimmaksi osaksi onkin, heh heh) ja iso suositus sille. Kerran aiemmin olen käynyt ja kummallakin kerralla palvelu ja hoidot ovat olleet mielettömän hyviä.

Ja ai niin, kävin mä tekemässä yhden pienen työkeikankin pari viikkoa sitten. Vitsi miten kivaa se olikaan. Toinenkin oli tälle viikkoa tiedossa, mikä sitten (ylläri ylläri) peruuntuikin.

Positiivisia ajatuksia kaikille - pidetään huolta itsestä ja toisista

xx Saara

Tykkää-merkinnät

Kommentit

Kirjoita kommentti...
IP: 82.99.3.229